Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus – Tehokas ja taloudellinen lämmitys

Ilma-vesilämpöpumppu on noussut viime vuosina yhdeksi suosituimmista lämmitysratkaisuista Suomessa, eikä syyttä. Se tarjoaa energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen tavan lämmittää kotia ja käyttövettä hyödyntämällä ulkoilman lämpöenergiaa. Lämpöpumppujen käyttö on kasvanut merkittävästi, ja niiden osuus Suomen asumisen lämmitysenergiasta oli jo 16,7 % vuonna 2023, mikä tarkoittaa 35 % kasvua kolmessa vuodessa. Monia kuitenkin mietityttää ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus ja sen todellinen kustannustehokkuus. Tässä kattavassa artikkelissa vastaamme yleisimpiin sähkönkulutukseen liittyviin kysymyksiin ja kerromme, miten voit maksimoida säästöt ja varmistaa järjestelmän tehokkaan toiminnan.

Kuinka paljon ilma-vesilämpöpumppu kuluttaa sähköä?

Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus vaihtelee useiden tekijöiden mukaan, mutta yleisesti ottaen se on huomattavasti pienempi kuin perinteisillä lämmitysmuodoilla, kuten suoralla sähkölämmityksellä tai öljylämmityksellä. Tyypillisesti ilma-vesilämpöpumppu voi tuottaa 50–70 % säästöjä verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, koska se hyödyntää ulkoilman energiaa lämmöntuotannossa.

Esimerkiksi keskikokoisessa, noin 150 neliömetrin omakotitalossa, jossa on ollut suora sähkölämmitys, vuosittainen sähkönkulutus voi olla 10 000–15 000 kilowattituntia (kWh). Kun tähän samaan taloon asennetaan ilma-vesilämpöpumppu, sen sähkönkulutus voi pudota tyypillisesti 4 000–7 000 kWh:iin vuodessa. Tämä tarkoittaa merkittävää säästöä energiakustannuksissa. Uudiskohteissa, joissa eristys on huippuluokkaa, ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus voi olla jopa pienempi, noin 5 000–6 000 kWh vuodessa.

Verrattuna öljylämmitykseen säästöt voivat olla vieläkin suuremmat. Esimerkiksi eräässä tapauksessa öljylämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun siirtynyt omakotitalo säästi lämmityskuluissa noin 2 100 euroa vuodessa. Toisessa esimerkissä 1960-luvun lopulla rakennetussa 115 m² omakotitalossa, jossa oli vesikiertoinen patteriverkosto ja vuosittainen lämmitysenergian tarve 22 950 kWh, öljylämmityksen kulutus oli 2,7 m³ öljyä vuodessa. Ilmavesilämpöpumppuun siirtymisen jälkeen sähkönkulutus pieneni huomattavasti.

Ilma-vesilämpöpumppu kuluttaa keskimäärin 3–6 kWh sähköä jokaista tuotettua 10–20 kWh lämpöenergiaa kohden. Tämä osoittaa laitteen erinomaisen hyötysuhteen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, jossa 1 kWh sähköä tuottaa 1 kWh lämpöä.

Mikä vaikuttaa ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutukseen?

Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutukseen vaikuttaa useita keskeisiä tekijöitä, joiden ymmärtäminen auttaa optimoimaan järjestelmän toimintaa ja maksimoimaan säästöt. Näitä ovat:

• Talon koko ja eristys: Suurempi ja huonommin eristetty talo vaatii enemmän lämmitysenergiaa, mikä lisää sähkönkulutusta. Hyvin eristetyssä 120 m² omakotitalossa kulutus voi olla vain 4 000 kWh vuodessa, kun taas huonommin eristetty 180 m² talo voi kuluttaa yli 8 000 kWh.
• Ulkolämpötila: Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän sähköä tarvitaan lämmön tuottamiseen. Lämpöpumpun tehokkuus laskee ulkolämpötilan pudotessa.
• Käyttöveden kulutus: Käyttöveden lämmitys on merkittävä osa lämpöpumpun energiankulutuksesta. Suuri käyttöveden kulutus lisää sähkönkulutusta.
• Lämmönjakoverkon tyyppi: Lattialämmitys vaatii matalampaa menoveden lämpötilaa (esim. 35 °C) kuin patterilämmitys (esim. 55 °C), mikä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta ja vähentää sähkönkulutusta.
• Laitteen hyötysuhde (COP/SCOP): Korkeampi hyötysuhde tarkoittaa, että laite tuottaa enemmän lämpöä samalla sähkömäärällä.
• Mitoitus: Oikea mitoitus on avainasemassa. Alimitoitettu laite joutuu käyttämään enemmän sähkövastusta, kun taas ylimitoitettu laite käynnistyy ja sammuu turhaan, mikä rasittaa laitetta ja heikentää hyötysuhdetta.
• Muut lämmönlähteet: Esimerkiksi varaava takka tai ilmalämpöpumppu voivat vähentää ilmavesilämpöpumpun kuormitusta ja sähkönkulutusta.
• Sijainti ja pakkaspäivien määrä: Alueen ilmasto-olosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka usein ja kuinka paljon sähkövastusta tarvitaan.

Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde (COP ja SCOP) ja sen merkitys

Ilmavesilämpöpumpun tehokkuutta kuvaavat kaksi keskeistä arvoa: COP (Coefficient of Performance) ja SCOP (Seasonal Coefficient of Performance). Nämä arvot kertovat, kuinka tehokkaasti laite muuntaa kulutetun sähköenergian lämpöenergiaksi.

• COP (Coefficient of Performance) eli hyötysuhde ilmoittaa lämpöpumpun hetkellisen tehokkuuden tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi COP 4 tarkoittaa, että laite tuottaa 4 kilowattia lämpöenergiaa jokaista kulutettua sähkökilowattia kohden. COP-arvo mitataan yleensä tietyissä ulkolämpötiloissa ja menoveden lämpötiloissa, esimerkiksi 7 °C ulkolämpötilassa ja 35 °C menoveden lämpötilassa (lattialämmitys).
• SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) eli vuosihyötysuhde antaa realistisemman kuvan laitteen todellisesta suorituskyvystä koko lämmityskauden ajalta, ottaen huomioon vaihtelevat ulkolämpötilat. Mitä korkeampi SCOP-arvo on, sitä energiatehokkaampi lämpöpumppu on talvikäytössä ja sitä pienemmät ovat lämmityskustannukset. Esimerkiksi Mitsubishi Electricin Ecodan-mallien SCOP-arvo on noin 4,5, mikä tarkoittaa, että laite tuottaa 4,5 kertaa enemmän lämpöä kuin kuluttaa sähköä koko lämmityskauden aikana. On tärkeää huomioida, että myyntiesitteiden SCOP-lukemat on usein mitattu Keski-Euroopan olosuhteissa, joten Suomen kylmään ilmastoon soveltuvat laitteet tulisi valita kylmän ilmaston mukaan mitattujen SCOP-lukujen perusteella.

Korkea hyötysuhde tarkoittaa suoraan pienempää sähkönkulutusta ja suurempia säästöjä. Lämmönjakoverkon tyyppi vaikuttaa myös hyötysuhteeseen; lattialämmitys, joka vaatii matalampaa menoveden lämpötilaa, mahdollistaa paremman hyötysuhteen kuin patterilämmitys.

Mitoituksen merkitys: Osateho vai täysteho?

Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus on yksi kriittisimmistä tekijöistä sen energiatehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta. Väärin mitoitettu järjestelmä voi johtaa korkeampiin käyttökustannuksiin, laitteen ennenaikaiseen kulumiseen ja jopa riittämättömään lämmitykseen kovilla pakkasilla.

Mitoituksessa on kaksi päästrategiaa:

1. Osatehomitoitus (hybridijärjestelmät): Tässä ratkaisussa ilma-vesilämpöpumppu asennetaan vanhan lämmitysjärjestelmän, kuten öljylämmityksen tai suoran sähkölämmityksen, rinnalle. Lämpöpumppu hoitaa suurimman osan lämmityksestä, ja vanha järjestelmä toimii tukena erityisesti kovimmilla pakkasilla tai kun lämmitystarve on suurimmillaan.

   • Edut: Kustannustehokkaampi alkuinvestointi, sillä ei tarvita yhtä tehokasta pumppua. Vanha järjestelmä voidaan hyödyntää loppuun, ja siirtyminen uuteen lämmitysmuotoon tapahtuu portaittain.

   • Milloin kannattaa: Sopii kohteisiin, joissa vanha lämmitysjärjestelmä on vielä hyvässä kunnossa, tai jos halutaan pienentää alkuinvestointia.
   
   

2. Täystehomitoitus: Tässä tapauksessa ilma-vesilämpöpumppu mitoitetaan kattamaan koko kiinteistön lämmitystarpeen, mukaan lukien käyttöveden lämmitys, ilman ulkopuolista varalämmitystä.

   • Edut: Maksimoi energiansäästöt, sillä lämpöpumppu on pääasiallinen lämmönlähde ympäri vuoden. Yksinkertaisempi järjestelmä, kun vanhaa lämmitysjärjestelmää ei tarvita.

   • Milloin kannattaa: Uudiskohteissa tai kun vanha lämmitysjärjestelmä on tullut tiensä päähän ja halutaan täysin uusi, energiatehokas ratkaisu.
   
   

Oikea mitoitus varmistaa, että laite toimii optimaalisella hyötysuhteella ja sähkönkulutus pysyy minimissä. Alimitoitettu pumppu joutuu käyttämään liikaa sähkövastusta, kun taas ylimitoitettu pumppu käynnistyy ja sammuu usein, mikä rasittaa kompressoria ja lyhentää sen käyttöikää. Ammattitaitoinen asiantuntija osaa mitoittaa järjestelmän oikein huomioiden talon koon, eristyksen, lämmöntarpeen, käyttöveden kulutuksen ja sijainnin.

Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus pakkasilla

Suomen kylmä ilmasto asettaa lämmitysjärjestelmille erityisiä haasteita, ja ilmavesilämpöpumpun toiminta kovilla pakkasilla herättää usein kysymyksiä. On totta, että ulkolämpötilan laskiessa lämpöpumpun hyötysuhde heikkenee ja sähkönkulutus kasvaa. Kuitenkin modernit ilmavesilämpöpumput on suunniteltu toimimaan tehokkaasti Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa. Esimerkiksi jotkin laitteet kykenevät tuottamaan lämpöä jopa -25 tai -28 asteen ulkolämpötilassa.

Sähkövastuksen rooli

Kun ulkolämpötila laskee riittävän alas (esim. -20–25 °C), ilmasta on vaikeampaa ottaa lämpöenergiaa hyvällä hyötysuhteella. Tällöin ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikön sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle tukemaan lämmitystä. Sähkövastus varmistaa, että kiinteistö pysyy lämpimänä kaikissa olosuhteissa, vaikka lämpöpumpun oma teho ei yksin riittäisi. On tärkeää huomata, että sähkövastusta ei saa kytkeä pois päältä, sillä se on viime kädessä vastuussa kiinteistön lämmön ylläpidosta äärimmäisissä olosuhteissa.

Sähkövastuksen käyttö lisää sähkönkulutusta, sillä sen hyötysuhde on 1:1, eli se muuntaa sähkön lämmöksi suhteessa yksi yhteen. Lämpöpumpun hyötysuhde on tyypillisesti 2–4 kertaa parempi. Vaikka sähkövastuksen käyttö aiheuttaa hetkellisiä piikkejä sähkönkulutukseen, vuositason kokonaiskulutus pysyy silti matalampana kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvissa järjestelmissä. Oikea mitoitus on avain sähkövastuksen käyttöajan minimoimiseen.

Kylmän ilmaston teknologiat

Lämpöpumppujen teknologia kehittyy jatkuvasti, ja markkinoilla on laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu kylmiin olosuhteisiin. Esimerkiksi Mitsubishi Electricin Ecodan-mallit toimivat tehokkaasti jopa -28 asteen pakkasessa. Myös automaattiset sopeutustoiminnot, jotka optimoivat lämmitysverkossa virtaavan veden lämpötilaa, parantavat hyötysuhdetta ja vähentävät energiankulutusta kaikissa olosuhteissa.

Älykkäät toiminnot ja etäohjaus sähkönkulutuksen hallinnassa

Modernit ilma-vesilämpöpumput tarjoavat usein älykkäitä toimintoja ja etäohjausmahdollisuuksia, jotka auttavat optimoimaan sähkönkulutusta ja lisäämään käyttömukavuutta. Nämä ominaisuudet mahdollistavat lämmitysjärjestelmän hienosäädön ja seurannan, mikä voi tuoda lisäsäästöjä energiakustannuksiin.

Miten älykkäät toiminnot auttavat:

• Optimointi ja automaatio: Älykkäät järjestelmät voivat oppia talon lämmitystarpeista ja sääolosuhteista, säätäen lämmitystä automaattisesti optimaalisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi ne voivat hyödyntää edullisempia sähkönhintoja ohjaamalla lämmitystä ja käyttöveden varausta edullisille tunneille.
• Etäohjaus: Mobiilisovellusten tai verkkopalveluiden kautta käyttäjät voivat säätää lämpötilaa, tarkastella kulutustietoja ja muuttaa asetuksia mistä tahansa. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos esimerkiksi matkustaa paljon tai haluaa säätää lämmitystä ennen kotiinpaluuta.
• Käyttöveden hallinta: Jotkin järjestelmät mahdollistavat käyttöveden lämmityksen optimoinnin esimerkiksi ajastamalla sen edullisimmille sähkötunneille tai säätämällä lämpötilaa tarpeen mukaan. Tämä voi vähentää merkittävästi käyttöveden lämmitykseen kuluvaa energiaa.
• Vianmääritys ja huolto: Älykkäät järjestelmät voivat ilmoittaa mahdollisista ongelmista tai huoltotarpeista ennakkoon, mikä auttaa pitämään laitteen optimaalisessa kunnossa ja ehkäisemään suurempia vikoja, jotka voisivat vaikuttaa sähkönkulutukseen.

Yhden asteen pudotus lämmitysverkossa virtaavan veden lämpötilassa voi parantaa laitteiston hyötysuhdetta (COP) kaksi prosenttia. Älykkäät ohjausjärjestelmät voivat auttaa saavuttamaan tällaisia optimointeja automaattisesti.

Pääsulakkeiden koko ja sähkönsyöttö

Ilmavesilämpöpumpun asennus voi joissakin tapauksissa vaatia muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään, erityisesti pääsulakkeiden kokoon. Vaikka ilmavesilämpöpumppu on energiatehokas, se tarvitsee sähköä toimiakseen, ja erityisesti kovilla pakkasilla sähkövastuksen ollessa käytössä hetkellinen tehontarve voi kasvaa.

Pääsulakkeiden suurentaminen

Jos kiinteistön nykyiset pääsulakkeet ovat pienet ja sähköjärjestelmä vanha, voi olla tarpeen suurentaa pääsulakkeiden kokoa varmistaakseen riittävän sähkönsyötön lämpöpumpulle ja muille kodin laitteille. Tämä on erityisen tärkeää, jos lämpöpumppu on mitoitettu täysteholle ja sen sähkövastus on tehokas (esim. 9 kW tai enemmän). Ammattitaitoinen sähköasentaja tai lämpöpumppuasentaja arvioi tarpeen ja tekee tarvittavat muutokset.

Kolmivaiheisen sähkönsyötön edut

Useimmat tehokkaat ilma-vesilämpöpumput hyödyntävät kolmivaiheista sähkönsyöttöä. Kolmivaiheinen sähkönsyöttö jakaa kuormituksen tasaisemmin, mikä on edullista sähköverkon kannalta ja mahdollistaa suuremman tehonoton ilman, että yksittäiset sulakkeet ylikuormittuvat. Jos kiinteistössä on jo kolmivaiheinen sähköliittymä, se on yleensä riittävä ilma-vesilämpöpumpun tarpeisiin.

Taloudelliset hyödyt ja tukimuodot

Ilmavesilämpöpumpun hankinta on merkittävä investointi, mutta se tarjoaa useita taloudellisia hyötyjä ja säästömahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.

Konkreettiset säästölaskelmat

Kuten aiemmin mainittiin, ilma-vesilämpöpumppu voi tuoda jopa 50–70 % säästöt lämmityskustannuksiin verrattuna suoraan sähkölämmitykseen tai öljylämmitykseen.

Esimerkki säästöistä (150 m² omakotitalo):

• Suora sähkölämmitys: 10 000–15 000 kWh/vuosi
• Ilma-vesilämpöpumppu: 4 000–7 000 kWh/vuosi
• Säästö sähkönkulutuksessa: 6 000–8 000 kWh/vuosi
• Jos sähkön hinta on esimerkiksi 0,15 €/kWh, vuosittainen säästö voi olla 900–1 200 euroa.

Takaisinmaksuaika: Investoinnin takaisinmaksuaika vaihtelee lähtötilanteen ja sähkön hinnan mukaan. Öljylämmityksestä vaihdettaessa takaisinmaksuaika on tyypillisesti lyhyempi, usein 4–7 vuotta. Suorasta sähkölämmityksestä siirryttäessä aika on tavallisesti 6–9 vuotta. Eräässä tapauksessa ilmavesilämpöpumpun takaisinmaksuajaksi laskettiin noin 7 vuotta, kun sähkön hinta oli 0,12 €/kWh.

Valtion tuet ja verovähennykset

• ELY-avustus: Valtio tarjoaa erilaisia tukia energiatehokkuutta parantaviin remontteihin. ELY-keskuksen myöntämä avustus on tarkoitettu öljylämmityksestä luopuville kotitalouksille, ja se voi kattaa osan lämpöpumpun hankintakustannuksista. Ajantasaiset tiedot ja ehdot kannattaa tarkistaa ELY-keskuksen verkkosivuilta.
• Kotitalousvähennys: Ilmavesilämpöpumpun asennustyöstä voi saada kotitalousvähennystä verotuksessa. Vähennys myönnetään työn osuudesta, ja sen määrä ja ehdot tarkistetaan vuosittain Verohallinnon ohjeista.

Nämä tukimuodot voivat lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa ja tehdä ilmavesilämpöpumpun hankinnasta entistä houkuttelevamman.

Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus on monen tekijän summa

Ilma-vesilämpöpumppu on erinomainen valinta energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi lämmitysratkaisuksi Suomen olosuhteisiin. Sen avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Avain tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan on kuitenkin oikea laitevalinta, huolellinen mitoitus ja ammattitaitoinen asennus.

Muista, että ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus on monen tekijän summa, ja sen optimointi vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Panostamalla laadukkaaseen laitteeseen ja asiantuntevaan asennukseen varmistat, että järjestelmä toimii luotettavasti ja tehokkaasti vuosikymmenestä toiseen.

Oletko valmis ottamaan askeleen kohti energiatehokkaampaa ja edullisempaa lämmitystä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme sinua valitsemaan juuri sinun kotiisi sopivan ilma-vesilämpöpumpun ja varmistamme sen oikean mitoituksen ja asennuksen, jotta voit nauttia maksimaalisista säästöistä ja mukavasta sisäilmasta.

---

Usein kysyttyä ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutuksesta